Suorista nettivideoista on tullut arkipäivää sosiaalisen median kehityksen myötä. Jo nyt tuttujen tai tuntemattomien elämän seuraaminen puhelimesta bussimatkalla on yleistä ajanvietettä.

Elävä kuva on vahvimmillaan silloin, kun se kertoo henkilökohtaisen tarinan ja tarjoaa mahdollisuuden olla hengessä mukana. Siksi Periscopen, YouTuben ja Facebookin kaltaiset palvelut menestyvät, ja tarjontaa tulee jatkuvasti lisää.

Tätä kehitystä kannattaa käyttää hyödyksi myös omassa yhteisössä tai yrityksessä. Kynnys on nyt matalalla ja osallistuminen helppoa. Katsojamäärän ratkaisevat kaksi asiaa: markkinointi oikealle kohderyhmälle ja tapahtuman kiinnostavuus.

Kaikkien tapahtumien ei tarvitse olla suurelle yleisölle tarkoitettuja. Jos kokoukseen tai seminaariin osallistuu paikan päällä 30 henkilöä, 30 seuraajaa netissä kaksinkertaistaa jo osallistujamäärän.

Helpoimmillaan live-lähetyksen voi tehdä itse esimerkiksi tabletilla tai älypuhelimella: niinhän tuhannet muutkin ihmiset tekevät YouTubessa tai Periscopessa. Huonoja puolia kännykkälähetyksessä ovat yleensä äänen laatu ja heiluva kuva. Paras laatu saavutetaan yhteistyöllä ammattilaisten kanssa.

Ammattimaisessa tuotannossa on tarjolla pari perusvaihtoehtoa.

Tilaisuus voidaan kuvata yhdellä kameralla, jossa on erillinen mikrofoni tai kaapeliyhteys tilaisuuden äänijärjestelmään. Lähetys toteutetaan kameraan kytketyllä lähettimellä.

Toinen vaihtoehto on ottaa mukaan lisää kuvalähteitä: useampia kameroita ja esimerkiksi PowerPoint- esityksiä. Tässä vaihtoehdossa tarvitaan kuvaajien lisäksi kuvamikseri ja sille käyttäjä. Lähetykseen menevä kuvavirta siis leikataan lennossa aivan samoin kuin suorassa tv-lähetyksessä. Kuva lähtee maailmalle erillisellä lähettimellä. Tilaisuuden äänet otetaan mukaan mikrofoneilla tai tapahtumapaikan äänijärjestelmästä.

Molemmissa tapauksissa tarvitaan streamauspalvelu, jonne kuva lähetetään, ja josta se jaetaan katsojille. Tarjolla on sekä maksullisia että maksuttomia palveluita, kuten YouTube, Ustream, Livestream ja Streamzilla. Lähetys voidaan yleensä myös esittää järjestäjän omien nettisivujen kautta.

Kaikissa lähetysmuodoissa ratkaisevaa on verkkoyhteyden nopeus, häiriöttömyys ja tasaisuus. Täyden HD -resoluution (1 920 x 1 080 pikselin) lähetys vaatii kuuden megabitin jatkuvan lähetysnopeuden. Sen sijaan ”tavanomainen” kuva (640 x 480 pikseliä) sujuu kahden megan yhteydellä. Aivan kelpo lähetystä voi toteuttaa 4 megabitin yhteydellä ja 1 280 x 720 pikselin HD-kuvalaadulla.

Internet-yhteytenä paras on kiinteä laajakaista, mutta nykyisillä 4g-yhteyksillä lähetys onnistuu aivan hyvin, jos paikka on sellainen, että mobiiliyhteydet toimivat hyvin. Yleisessä käytössä olevia langattomia vierailijaverkkoja kannattaa välttää, sillä niiden todellinen nopeus riippuu muun muassa verkkoa samanaikaisesti käyttävien vierailijoiden määrästä.

 

Jo nyt tuttujen tai tuntemattomien elämän seuraaminen puhelimesta bussimatkalla on yleistä ajanvietettä.

Elävä kuva on vahvimmillaan silloin, kun se kertoo henkilökohtaisen tarinan ja tarjoaa mahdollisuuden olla hengessä mukana. Siksi Periscopen, YouTuben ja Facebookin kaltaiset palvelut menestyvät, ja tarjontaa tulee jatkuvasti lisää.

Tätä kehitystä kannattaa käyttää hyödyksi myös omassa yhteisössä tai yrityksessä. Kynnys on nyt matalalla ja osallistuminen helppoa. Katsojamäärän ratkaisevat kaksi asiaa: markkinointi oikealle kohderyhmälle ja tapahtuman kiinnostavuus.

Kaikkien tapahtumien ei tarvitse olla suurelle yleisölle tarkoitettuja. Jos kokoukseen tai seminaariin osallistuu paikan päällä 30 henkilöä, 30 seuraajaa netissä kaksinkertaistaa jo osallistujamäärän.

Yleisöä tuplamäärä

Helpoimmillaan live-lähetyksen voi tehdä itse esimerkiksi tabletilla tai älypuhelimella: niinhän tuhannet muutkin ihmiset tekevät YouTubessa tai Periscopessa. Huonoja puolia kännykkälähetyksessä ovat yleensä äänen laatu ja heiluva kuva. Paras laatu saavutetaan yhteistyöllä ammattilaisten kanssa.

Ammattimaisessa tuotannossa on tarjolla pari perusvaihtoehtoa.
Tilaisuus voidaan kuvata yhdellä kameralla, jossa on erillinen mikrofoni tai kaapeliyhteys tilaisuuden äänijärjestelmään. Lähetys toteutetaan kameraan kytketyllä lähettimellä.

Elävämpi lähetys

Toinen vaihtoehto on ottaa mukaan lisää kuvalähteitä: useampia kameroita ja esimerkiksi PowerPoint-esityksiä. Tässä vaihtoehdossa tarvitaan kuvaajien lisäksi kuvamikseri ja sille käyttäjä. Lähetykseen menevä kuvavirta siis leikataan lennossa aivan samoin kuin suorassa tv-lähetyksessä. Kuva lähtee maailmalle erillisellä lähettimellä. Tilaisuuden äänet otetaan mukaan mikrofoneilla tai tapahtumapaikan äänijärjestelmästä.

Molemmissa tapauksissa tarvitaan streamauspalvelu, jonne kuva lähetetään, ja josta se jaetaan katsojille. Tarjolla on sekä maksullisia että maksuttomia palveluita, kuten YouTube, Ustream, Livestream ja Streamzilla. Lähetys voidaan yleensä myös esittää järjestäjän omien nettisivujen kautta.

Nopea yhteys tarpeen

Kaikissa lähetysmuodoissa ratkaisevaa on verkkoyhteyden nopeus, häiriöttömyys ja tasaisuus. Täyden HD -resoluution (1 920 x 1 080 pikselin) lähetys vaatii kuuden megabitin jatkuvan lähetysnopeuden. Sen sijaan ”tavanomainen” kuva (640 x 480 pikseliä) sujuu kahden megan yhteydellä. Aivan kelpo lähetystä voi toteuttaa 4 megabitin yhteydellä ja 1 280 x 720 pikselin HD-kuvalaadulla.

Internet-yhteytenä paras on kiinteä laajakaista, mutta nykyisillä 4g-yhteyksillä lähetys onnistuu aivan hyvin, jos paikka on sellainen, että mobiiliyhteydet toimivat hyvin. Yleisessä käytössä olevia langattomia vierailijaverkkoja kannattaa välttää, sillä niiden todellinen nopeus riippuu muun muassa verkkoa samanaikaisesti käyttävien vierailijoiden määrästä.