Monikanavaisuus on jo arkea

kamera
Teksti: Marjo Mikola   Kuva: Pekka Kaipainen

 

Tekstiä, kuvaa, videoita, ääntä, animaatiota: digimurros on aikakauslehdille mahdollisuus ja monikanavajulkaiseminen tehokas keino koskettaa ihmisiä.

Tarinassa on tehoa. Hyvä tarina jaetaan myös kaverille.

Kekseliäimmät lehdet hyödyntävät monimediallisuutta. Verkkolehden artikkelin kuva voikin olla video, joka jatkaa juttua liikkuvana kuvana.

Digijulkaisussa kuvia voidaan muuttaa monitila-objekteiksi, jolloin kuvasta avautuu vaikkapa kuvagalleria. Hyperlinkit johtavat esimerkiksi lisätiedon lähteelle, samasta aiheesta aiemmin tehtyihin juttuihin tai toiselle verkkosivulle.

Responsiivisuus

Europa-verkkojulkaisu on esimerkki monikanavaisesta julkaisusta; sitä tehdään pääasiassa verkkoon, mutta muutama numero ilmestyy myös paperisena. Sisältö leviää sähköpostilla ja sosiaalisessa mediassa. Europa-verkkolehden uudistus on yksi W3 Group Oy:n konseptisuunnittelijan Pekka Frontin projekteista Unionimedian kanssa. Europaa julkaisee Euroopan komission Suomen-edustusto.

– Sivusto huomioi mobiilikäyttäjät. Ihmisillä on yhä enemmän ja yhä erilaisempia päätelaitteita, Front sanoo.

Europaa voi lukea ketterästi tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Sisältö mukautuu päätelaitteen näytön leveyden mukaan automaattisesti. Tätä kutsutaan responsiivisuudeksi.

– Kun tabletilla julkaisua lukeva näkee otsikon lisäksi ingressin, älypuhelimen käyttäjä näkee pelkän otsikon, Pekka Front sanoo.

Front mainitsee Uusi Suomi -sivuston esimerkkinä kotimaisista responsiivisista verkkopalveluista.

– Ulkomaisista Time-lehti on hyvä esimerkki siitä, miten runsassisältöinenkin julkaisu voi toimia hyvin responsiivisesti.

 

Kaiken on toimittava mobiililaitteilla

 

Responsiivisuus on tämän päivän juttu, sanoo Adobe -kouluttaja ja toimitusjohtaja Juha Laamanen Corellia Oy:stä.

– Enää ei kannata tehdä mitään, mikä ei toimi mobiililaitteella.

Aina ajan tasalla

Kun sisältö jaetaan eri kanavissa, se tavoittaa erilaisia yleisöjä, ja kanavat myös täydentävät toisiaan.

Digijulkaisusta voidaan tehdä myös oma versio tai versioita erilaisille lukulaitteille kuten iPadille. Minkälainen sähköinen julkaisu kannattaa valita? Palvelua ostavan pitäisi tietää, mitä ostaa, Juha Laamanen sanoo. Hän kertoo tapauksesta, jossa julkaisijalle oltiin myymässä näköislehteä, joka perustuu poistumassa olevaan tekniikkaan.

Eniten vaikuttaa lukijakunta.

– Jos myy netissä kauhakuormaajia, ei ehkä tarvitse responsiivisia sivuja. Mutta julkaisijan pitää ottaa mobiililaitteet haltuun. Mediaa käytetään luppoaikoina, matkalla ja odotellessa, Pekka Front perustelee.

– Responsiivisuus on ehdottomasti myös kustannustehokkain vaihtoehto. Tietyille laitteille tehdyt omat sovellukset on rakennettava ja ylläpidettävä jokainen erikseen.

Responsiivisen verkkosivuston tuottajan ei tarvitse ehtiä tai osata ylläpitää montaa erillistä järjestelmää ja sivustoa.

Europa-verkkolehden tekniseksi alustaksi valittiin WordPress-julkaisujärjestelmä.

– Jos Europaa lukee esimerkiksi iPadilla, se toimii samalla tavoin muillakin laitteilla ilman että lukija tekee mitään, Front kertoo.

Sisältö on edelleen kuningas

Mikä tekee verkkolehdestä kiinnostavan? Ainakin sen pitää olla visuaalisesti houkutteleva. Tekniikan toimivuus vaikuttaa siihen, miten lukijat saadaan viihtymään lehden parissa. Hienolla teknologialla ei ole merkitystä, jos sisältö ei kiinnosta.

– Koko homman juju on edelleen lukija. Tarvitaan hyvä sisältö, joka kiinnostaa lukijoita ja jonka he jakavat sosiaalisessa mediassa, Pekka Front sanoo.

– Meidän tehtävämme on poistaa raja-aidat sisällön ja tekniikan välillä ja mahdollistaa käyttökokemus.

Samaa mieltä on Juha Laamanen: Printtikään ei katoa, mutta tekijöiden on hallittava eri asioita kuin 2000-luvun alussa. Taittajan pitää osata eri julkaisualustat paperista mobiililaitteisiin ja HTML-kieltä ainakin ”turisti-italian verran”.

Esimerkiksi Costume-lehdessä sisällöntuotanto on käännetty niin, että ensin tehdään sisältöä verkkoon, ja myös lukijat tuottavat sitä. Paperinen lehti on se arvokkaampi ”creme de la creme”, joka arkistoidaan ja jolla on erityistä arvoa.

– Sähköisestä julkaisusta saadaan tietoa siitä, mikä ihmisiä kiinnostaa, miten he käyttävät ja mitä klikkailemalla he päätyvät eri lomakkeille, Laamanen toteaa.

Lukija voidaan ohjata artikkelista vaikka verkkokauppaan. Linkittämisessä kannattaa olla tarkka.

– Kaikki mihin artikkeli johtaa, pitää olla mobiilioptimoitua. Lukija ei saa päätyä sivustolle, jonka käytettävyys romahtaa, Laamanen sanoo.

Seuraava kehitysvaihe on vuorossa, kun selaimet kehittyvät. Tulevaisuudessa lehdissä voi olla pelejä. Pekka Frontin mukaan on vain ajan kysymys, milloin meillä on tarjolla esimerkiksi 3-d-grafiikkaa tai off line-toimintoja, jolloin lehden voi ladata verkosta ja jatkaa lukemista lentokoneessa.

 Onko digilehti responsiivinen?

Muuttuuko sivuston ulkoasu ja elementtien sijoittelu, kun muutat selainikkunan kokoa?

Jos muuttuu, sivusto on responsiivinen.

 

Verkkojulkaisu Aikamerkki:

aikamerkki.org